Kirjat
MENNYT EI PALAA, MUTTA TULEVA RAKENNETAAN
Tämän lauseen Aleksanteri Ahola-Valo on liimannut 7-vuotiaana aloittamansa Koulupojan päiväkirjan kanteen. Tämä lause kuvastaa myös koko Elpokustannuksen kirjatuotantoa, jonka upeimpana helmenä ovat Ahola-Valon Koulupojan päiväkirjat. Menneisyys on syytä tuntea, jotta ymmärtäisimme missä olemme nyt ja miten voimme tulevaa rakentaa. Kirjatuotamme lähtee Suomen nälkävuosista 1860-luvulta (Ritva Ahola: Aika laulaa laulujaan) ja kurkottaa tulevaisuuteen.
Maailmanhistorian suurimpia mullistuksia on Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset seurausilmiöineen.Ahola-Valo oli aivan tapahtumien keskellä kokemassa suurta mullistusta. Tapahtumista Pietarissa kertoo Saana Saarisen kirja Vallankumouksen suomalainen silminnäkijä. Aleksanteri Ahola-Valon vuosi 1917Pietarissa. Ilman sitä, mitä Pietarissa tapahtui vuonna 1917 ei olisi Suomeakaan itsenäisenä valtiona. Vallankumousta seuranneesta Venäjän yhteiskunnan mullistuksesta kertoo Ritva Aholan kirja Uusi maa. Uusi Ihminena.Kertomus Aleksanteri Ahola-Valon elämästä nuoressa Neuvostoliitossa vuosina 1917-1933.
”Ahola-Valo on 1900-luvun laboratorio” kirjoitti kulttuurihistorian professori Kari Immonen saatesanoissaan Visa Suonpään kirjaan Kohti valoa ja järjestystä. Aleksanteri Ahola-Valon 1930- ja 40-lukujen rationaalinen ajattelu ja tulevaisuuden ihmisen muokkaaminen.
Ahola-Valo oli taitelija, joka koki maailman herkästi ja syvästi. Tätä herkkyyttä ja syvää inhimillisyyttä kuvastaa Sinikka Haapasen runokirja Runon Valo,joka ilmestyy loppuvuonna 2015..
Ahola.Valo haastaa ajattelemaan tulevaisuutta. Yritys yhteiskunnalliseen ajatteluun on Risto Suvannon kirja Talouskasvun jälkeen.Filosofinen tarina ihmisen ahneudesta ja kasvun mahdollisuudesta. .KIrja haastaa filosofi Pekka Himasen valtion häneltä ostaman Kestävän kehityksen mallin ja jatkaa siitä mihin Himanen lopettaa.Himanen kirjoittaa:Tulevaisuuspolitiikan näkökulmasta juuri nyt on tarve määritellä, millainen valta demokraattisesti kontrolloimattomille globaaleille finnssimarkkinoille annetaan. Tässä kohtaa käsillä on valinta demokratian ja globaalien finanssimarkkinoiden välillä. Kirja antaa yhden vastauksen Himasen kysymykseen Ahola-Valon ajatusten pohjalta.
