Arkisto

Ahola-Valo oli hyvin tarkka oman elämänkulkunsa tallettamisesta. Hän piti elämänkertansa tallentamista paitsi itselleen, myös muille ihmisille hyvin tärkeänä. 1980-luvun alussa muistiinmerkitsemiensä elämänpäämäärien toiseksi tärkein oli ”opetustarkoituksellisen  elämäkerran julkaiseminen kaikkine muistelmineen toiminnan kehittämisestä ja eteenpäinviemisestä”.

Hän osti 1970-luvun alussa Etelä-Ruotsista Skånesta vanhan koulurakennuksen, jonne kokosi koko elämäntyönsä ja, josta oli tarkoitus muodostua antiikin filosofikouluja muistuttava yhteisö, jossa opiskeltaisiin Ahola-Valon ajatusten mukaista elämäntapaa.  Hän ei kuitenkaan löytänyt ajatuksilleen ymmärtäjiä Ruotsista ja epätoivoissaan tarjosi elämäntyötään melkein kenelle tahansa. Lopulta hän päätyi Hämeenlinnaan, jonne arkisto siirrettiin hänen ohjeidensa mukaan. Siirto vaati monta matkaa pakettiautolla. Koska rahaa ei ollut käytössä juuri ollenkaan, muuttoa pääosin toteuttanut Pete Tamminen vuokrasi pakettiautoja Ahola-Valon grafiikkaa vastaan.

Nyt arkisto on Hämeenlinnassa vanhassa tehdasrakennuksessa.  Arkiston olemassaolon on pelastanut Hämeenlinnan kaupungin myöntämä vuokratuki, jonka maksaminen mahdollistui sen jälkeen kun Ahola-Valo oli perustanut Valola-säätiön (merkitty säätiörekisteriin 08.01.1991). Säätiön hallituksen varsinaiset jäsenet ovat tällä hetkellä: puheenjohtaja Pirjo Selonen, varapuheenjohtaja Samu Ampuja, sekä jäsenet Minna Henriksson, Marja Myllyniemi, Liisa Virtaperko ja sihteeri Risto Suvanto.

Arkistoon voi myös tutustua Venäjän television tekemästä uutisfilmistä.

Monia arkiston osia on edelleen tutkimatta ja luetteloimatta, mutta työtä tehdään jatkuvasti.

Arkiston tulevaisuus on arvoitus…